Kirjailijoista aniharvat elävät kirjoilla. Surullista, mutta totta. Suurin osa ammattikirjaillijoista tarvitsee apurahoja ja lisätöitä saadakseen jokapäiväisen leipänsä.
Miksi menestyneetkään kirjailijat eivät välttämättä elä kirjoilla?
Suomi on maailman kartalla pikkuruinen maa, kansa, kielialue ja markkina. Vaikka olemme ahkeria lukijoita, meitä on liian vähän. Lisäksi Suomessa on ehkä maailman paras kirjastolaitos ja luemme paljon käännöskirjallisuutta.
Suomenkielisiä kirjoja käännetään kyllä muille kielille ja niiden julkaisuoikeuksia myydään ulkomaille, mutta ei ehkä niin paljon kuin pitäisi.
Kirjan kirjoittaminen on myös hidasta. Taitavakin kirjailija saattaa kirjoittaa kirjaansa vuoden. Kustantamo maksaa usein kirjailijalle ennakkoa, joka tasoittaa kirjailijan tulovirtaa, sillä myös kirjan julkaisuprosessi vie kuukausia. Kirja alkaa tuoda kunnolla myyntiä vasta kun se on kirjakauppojen hyllyllä, lukuaikapalveluissa ja kirjastoissa.
Lisäksi kirjan myyntiin saaminen vaatii tällä hetkellä monta eri osapuolta, joista jokainen haukkaa palan kirjasta saadusta myyntituotosta.
Kuvitellaanpa, että ostat parikymppiä maksavan kirjan. Kirjoittajan kassaan kilahtaa kaupastasi palkkiota noin kolme euroa eli 15 prosenttia. Miksi niin vähän, vaikka kirjoittahan on tehnyt suurimman työn? Ensin verottaja nappaa päältä arvonlisäveron 10 %, sitten oman osuutensa ottavat kirjakauppa, Kirjavälitys, postilaitos, painotalo ja mahdollinen kustantaja.
Jos kirjan ostaisi lisäksesi tuhat muuta lukijaa, kirjailija tienaisi vuodessa noin kolme tonnia. Vuodessa!
Jos kirjaa luettaisiin myös lukuaikapalvelujen kautta, kirjaillija tienaisi lisäksi 50-60 senttiä per luettu opus. Kirjailija joutuu tietysti maksamaan palkkiostaan veroa oman veroprosenttinsa mukaisesti.
Onneksi muutamat julkiset tahot ja yksityiset säätiöt auttavat kirjailijoita työskentelyapurahoin ja hankeavustuksin. Hakijoita on yleensä paljon ja hakukriteerit ovat usein tiukat, joten hakemukset täytyy tehdä huolellisesti ja oikeaan aikaan. Myöhässä tulevia hakemuksia ei huomioida.
Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimpiä kirjoittajille tarkoitettuja apurahoja. Jos päätät hakea apurahaa, tarkasta oikea hakuaika ja hakuehdot aina erikseen kunkin apurahan myöntäjän verkkosivuillta.
Kirjailijan tärkeimmät apurahat esittelyssä
Suomen Kulttuurirahasto
Suomen Kulttuurirahasto on yksityisin varoin toimiva säätiö, joka myöntää apurahoja taiteen, tieteen ja kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille, työryhmille ja yhteisöille keskusrahaston ja 17 maakuntarahaston kautta. Avustusta myönnetään tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn sekä hankkeisiin ja hankintoihin suomalaisille tai Suomessa asuville tai toimiville henkilöille ja yhteisöille. Tukea myönnetään myös muille hakijoille, joiden hakemuksella on vahva yhteys suomalaiseen kulttuuriin.
Kulttuurirahastolla on vuosittain neljä hakuaikaa: maakuntarahastojen Tammikuun haku sekä keskusrahaston Maaliskuun haku, Elokuun haku ja Lokakuun haku.
Hakemuksen voi jättää Kulttuurirahastolle Hakijan verkkopalvelussa hakuaikoina. Alkamis- ja päättymispäivämäärät ovat hakujen esittelysivuilla.
Taiteen edistämiskeskus
Taiteen edistämiskeskus myöntää apurahoja kirjailijoille, jotka työskentelevät taiteellisena työnään kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden, esseistiikan tai runouden parissa. Tukea myönnetään sekä aloitteleville että kokeneemmille kirjailijoille. Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahojen hakuaika on tammikuussa.
Kirjailijaliitto
Kirjailijaliiton jäsenet voivat hakea työskentelyapurahoja ammattimaiseen kaunokirjalliseen työskentelyyn. Apurahoja haetaan toukokuussa ja lokakuussa.
Kirjailijaliiton yhteydessä toimivan Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDEn kohdeapurahat on haettavissa maaliskuussa ja lokakuussa. Niitä myönnetään kirjailijan työvälineisiin ja kirjallisesta työstä johtuviin matkoihin. KIDEn apurahoja voivat hakea kaikki kaunokirjoittajat.
Myös Eeva-Liisa Manner-työskentelyapurahat alle 40-vuotiaillle runoilijoille ovat haettavissa Kirjailijaliiton kautta lokakuussa.
Otavan Kirjasäätiö
Otavan Kirjasäätiö jakaa vuosittain apurahoja ja avustuksia kirjalliseen toimintaan.
Henkilökohtaisia työskentelyapurahoja voivat hakea romaani- ja tietokirjailijat, lasten- ja nuortenkirjailijat, sarjakuvantekijät, suomentajat, kääntäjät, kuvittajat, graafikot ja oppimateriaalien tekijät.
Säätiö myöntää myös avustuksia yhteisöille ja järjestöille kirjallisuutta, lukutaitoa ja lukemista edistäviin ja kirja-alan uudistumista tukeviin hankkeisiin. Kirjasäätiön avustuste ja apurahojen hakuaika on lokakuussa ja maksu on joulukuussa. Hakemukset tulee laatia järjestelmässä hakuaikana.
WSOY:n kirjallisuussäätiö
WSOY:n kirjallisuussäätiö jakaa työskentely- ja hankeapurahoja ja työskentelyresidenssejä edistääkseen ja tukeakseen kirjallisuutta. Hakuaika on vuosittain helmikuussa. Hakemukset tehdään sähköisesti.
Suomen tietokirjailijat ry
Sumen tietokirjailijat jakaa vuosittain yli kaksi miljoonaa euroa apurahoina tieto- ja oppikirjailijoille. Luovaan tietokirjalliseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja voi hakea maaliskuussa ja/tai syyskuussa. Kohdeapurahaa laitehankintaa, matkaa tai koulutusta varten voi hakea pitkin vuotta. Hakemukset tehdään verkkolomakkeella, joka on auki vain hakuaikana.
Wihurin rahasto
Wihurin rahastolta voi hakea henkilökohtaista apurahaa taiteelliseen työskentelyyn kirjallisuuden alalla. Apurahat on tarkoitettu pääsääntöisesti yhtäjaksoiseen työskentelyyn 1-12 kuukaudeksi. Hakemaasi apurahaan vaikuttaa työskentelyn kesto ja se, aiotko työskennellä apurahalla täysipäiväisesti tai osa-aikaisesti. (50%) Täysipäiväiseen työskentelyyn myönnetty apuraha edellyttää vapautta ansiotyöstä sekä sitä, ettet saa muualta rahoitusta. Apurahoja haetaan keväisin, vuonna 2023 haku oli toukokuussa. Hakemukset tehdään sähköisesti.
