Kirjan kirjoittaminen bucket listalla? Näin pääset alkuun.

Kirjan kirjoittaminen tuntuu olevan yksi suosituimmista pitkäaikaisista unelmista täällä läntisellä pallonpuoliskolla. Se on selvästi yleisempi ja universaalimpi haave kuin vaikkapa pääosan näytteleminen elokuvassa, syöpälääkkeen keksiminen tai esiintyminen suurilla lavoilla.

Amerikkalaisen Thriftbooksin 2021 tilaamassa ja OnePoll:in toteuttamassa kyselytutkimuksessa yli puolet vastaajista uskoi, että heillä on jo hyvä idea romaanista tai elokuvasta. Monen idea oli omakohtainen; he halusivat kirjoittaa omasta elämästään. Liki puolet vastaajista jopa totesi, että sopisi itse kirjan tai elokuvan päähenkilöksi.

Englannissakin moni haluaisi kirjailijaksi. Vuonna 2017 Type & Tellin teettämässä tutkimuksessa yli puolet vastaajista kertoi, että kirjan kirjoittaminen on yksi heidän haaveistaan. Vajaa 40 prosenttia vastaajista aikoi myös toteuttaa haaveensa jossakin vaiheessa.

Kirjoitusprojektin aloittaminen on ensimmäinen haaste

 

Aloittaminen on kuitenkin kirjan kirjoittamisen ensimmäinen ja ehkä myös vaikein taisto. Halusta, unelmasta ja aikomuksesta on vielä pitkä matka tavoitteeksi. Tavoitteesta taas on vielä taivalta tekoihin.

Thriftbooksin tutkimuksessa selvisi, että amerikkalaisista vastaajista vain 15 prosenttia oli saanut aloitettua kirjoitusprojektinsa ja kuusi prosenttia oli päässyt puoliväliin saakka.

Engelsmannien tulokset olivat samankaltaisia. Kaksi kolmesta haaveilijasta ei ollut laittanut tikkua ristiin asian eteen. Vain kolmetoista prosenttia haastatelluista oli ryhtynyt tuumasta toimeen.

Napoleon Hill, menestymisoppaan Think and Grow Rich kirjoittaja, pyysi kerran yleisötilaisuudessaan yleisöään arvaamaan, kuinka monta kertaa ihminen keskimäärin koettaa toteuttaa unelmansa ennen kuin luovuttaa.

Vastaus oli nolla. Zero. Ei yhtään.

Suurin osa meistä ihmispoloista heittää tutkimusten mukaan hanskat tiskiin jo ennen ensimmäistä yritystä. Tämä pätee kirjan kirjoittamiseen yhtä lailla kuin muidenkin unelmien ja tavoitteiden toteuttamiseen.

Emme tarvitse lannistumiseemme välttämättä edes muita avuksi. Oma sisäinen äänemme kertoo meille, että emme osaa, emme pysty, ei ole aikaa tai rahaa, ei meistä ole siihen, emme onnistuisi. Miksi siis edes yrittää?

Samalla meitä kuitenkin ärsyttää, että naapurin Pirjo, maalaisserkku tai vanha koulukaverimme julkaisevat kirjan toisensa perään. Siellä ne mokomat kehuskelevat somessa, että taas tuli uusi kirja painosta ulos, vaikka he eivät ole sen kummempia kuin me muutkaan.

Todellisuudessa heidät erottelee meistä haaveilijoista se, että he yrittävät. He toimivat. He eivät luovuta ensimmäisen epäonnistumisen myötä.

Olet ehkä kuullutkin kompakysymyksen siitä, mikä erottaa epäonnistujan onnistujasta? Onnistuja yrittää yhden kerran enemmän. 

Thomas Edison (1847-1931), General Electricin perustaja ja tuottelias keksijä, lausui aikoinaan tähän sopivan sitaattinsa:

“The opportunity is missed by most people because it is dressed in overalls and looks like work.”

Useimmat ihmiset eivät tartu mahdollisuuksiinsa, koska ne on puettu työhaalariin ja ne näyttävät työltä.

Kirjan kirjoittaminen ei vain näytä työltä. Se myös on sitä. Kirja ei synny itsestään eikä ajatuksen voimalla. Se vaatii työtä, ajattelua, aikaa, intoa, sitoutumista, osaamista, luovuutta ja päättäväisyyttä.

 

Kirjan kirjoittaminen alkaa ajankäytön suunnittelusta

 

Kirjan kirjoittaminen on antoisa mutta pitkä prosessi. Kuten kaikki vähänkään suuremmat projektit, se vaatii onnistuakseen ennakkosuunnittelua.

Ihan ensimmäiseksi sinun on suunniteltava ajankäyttöäsi. Amerikkalaistutkimuksessa vastaajista 26 % kertoi, että kirjan kirjoittaminen kaatui siihen, että eivät pystyneet varaamaan työlle tarpeeksi aikaa.

Kaikki me olemme kiireisiä. Kaikilla on sekä tekosyynsä että oikeat ongelmansa. Kyse on tärkeysjärjestyksestä. Tärkeille asioille löytyy aina jostakin aikaa.

Lue artikkelistamme miten löydät aikaa kirjoittamiselle.

Suosittu kirjailija, lakimies John Grisham, kirjoitti ensimmäistä kirjaansa palkkatyönsä ohella kolmen vuoden ajan tunnin päivässä. Tuloksena oli kirja A Time to Kill, joka sai 29 hylkäyskirjettä ja yhden pienen ja nimellisen julkaisusopimuksen.

John ei lannistunut vaan otti uuden idean työstettäväkseen ja jatkoi säännöllistä kirjan kirjoittamista. Tällä kertaa tuloksena oli menestysteos Firma, joka pyöri New York Timesin bestsellerien listalla liki vuoden. Myöhemmin Firma filmatisoitiin ja lakimieshommat jättänyt herra Grisham on julkaissut jo kolmisenkymmentä rikosromaania.

Löytyisikö sinultakin yksi tunti päivässä?

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty kirjoissakin

 

Varsinainen kirjankin kirjoittaminen alkaa sen suunnittelusta. Ei riitä, että sinulla on missio ja visio. Sinun on suunniteltava tulevan mestariteoksen päälinjat ennakkoon. 

Älä kuitenkaan säikähdä. Kirjan suunnittelu on paljon helpompaa, nopeampaa ja vapaampaa kuin vaikkapa talon suunnittelu. Sitä paitsi voit myös tarvittaessa hioa suunnitelmiasi kesken prosessin. Se on nykyteknologialla helppoa.

Kun entisajan kirjailijat halusivat muuttaa teoksessaan jotakin, he joutuivat kirjoittamaan koneella jokaisen liuskan uudelleen. Me digitaalisen ajan kirjoittajat sen sijaan vaihdamme, lisäämme ja poistamme osioita ja kappaleita parilla klikkauksella.

Kirjasta tehty työsuunnitelma on myös loistava lääke myös kirjoittajan blokkiin.

Suunnitelma auttaa sinua pitämään kirjasi punaisen langan näkyvillä ja mielessäsi. Se myös auttaa huomaamaan, kun olet ajamassa kirjasi kanssa ojaan tai ottamassa siihen mukaan turhaa painolastia. Jos tiput yhtäkkiä kärryiltä tai et saa sanaakaan paperille, palaat vain suunnitelmasi pariin.

Suunnitelmasi on lääke myös liikaan perfektionismiin. Se auttaa sinua keskittymään isoihin ja tärkeisiin asioihin sen sijaan että jäisit tuhertelemaan yksittäisten lauseiden kanssa. Voit aina korjata lauseita myöhemmin, mutta koko rakenteen, juonen ja sisällön muuttaminen jälkeenpäin on vaikeaa ja tuskallista.

Kirjan kirjoittaminen - tarina vaatii suunnitelman pysyäkseen kasassa

 

Tarinan suunnittelun tärkeimmät osa-alueet

 

1. Kirkas ja vahva idea

 

Hyvä tarina-idea sisältää yllättävän ja relevantin ristiriidan ja on kerrottavissa parilla lauseella. 

2. Teema

 

Miksi tarinasi on kertomisen arvoinen?  Mikä on tarinasi keskeinen viesti tai opetus, jonka haluat jäävän yleisön mieleen?

3. Näkökulma

 

Kuka tarinaa kertoo? Ulkopuolinen kertoja, minä -kertoja vai kaikkitietävä kertoja? Vai onko tarinassa monta vuorottelevaa tai samanaikaista kertojaa?

4. Päähenkilöt

 

Kenen tarinasta on kyse? Mihin hän tarinassa pyrkii? Kuka, mitkä tai ketkä ovat tarinassa vastustajan roolissa estämässä päähenkilön pyrkimyksiä? Ketkä auttavat ja tukevat päähenkilöä? Ketkä muut ovat tarinan kannalta tärkeitä hahmoja ja miksi?

 5. Asetelma

 

Missä tarina tapahtuu ja milloin? Millainen tarinan maailma on? Jos se on fantasiaa, millaiset ovat sen lait ja säännöt? Mitä tarinan maailmalle ja henkilölle on tapahtunut aiemmin?

6. Juoni

 

Juonella tarkoitetaan tarinaan tarkoin valittuja tapahtumia, jotka vievät tavoitteeseensa tähtäävää päähenkilöä vuoroin eteenpäin ja vuoroin taaksepäin. Ei riitä, että tapahtumat ovat yllättäviä, hauskoja tai jännittäviä. Kaiken tulee olla loogista ja relevanttia kokonaisuuden kannalta ja viedä tarinaa eteenpäin.

7. Rakenne

 

Tarinassa on aina alku, keskikohta ja loppu. Parhaat tarinat noudattavat yleensä jotakin universaaalia ja ikiaikaista tarinan rakennemallia. Oikein valittu tarinan rakenne auttaa kirjoittajaa juonen rakentamisessa ja kirjan kirjoittamisessa. Hyvän rakenteen ansiosta tarinasta tulee soljuva, koukuttava, kiinnostava ja mieleenjäävä.

8. Konflikti

 

Hyvissä tarinoissa on aina vahva jännite. Saako prinssi Prinsessa Ruususensa? Jääkö Harry henkiin? Löytääkö Lassie ikinä kotiin? Pelissä voi olla panoksena perhe, rahat, henki, rakkaus tai jotakin muuta todella tärkeää.

Tarinan jännite syntyy päähenkilön kokemista ristiriidoista eli konflikteista, jotka vaikeuttavat ja estävät päähenkilön pääsyä tavoitteeseensa. Konfliktit voivat aiheutua tarinan ulkoisista vastustajista kuten toisista iihmisistä tai päähenkilön sisäisestä ristiriidasta.

Lue myös artikkelimme Mahtava tarina vaaatii mahtavan suunnitelman.

Tietokirjan suunnittelun tärkeimmät osa-alueet

 

1. Selkeä tavoite ja kirkas aihe

 

Mistä aiot kirjoittaa ja miksi? Mitä haluat kirjasi lukemisen saavan aikaan kohderyhmässä?

Onko aiheesta kirjoitettu jo paljon? Onko tulevassa kirjassasi kohderyhmälle aidosti uutta ja tärkeää asiaa?  Mikä kirjassa tulee olemaan erityisen tärkeää ja uniikkia?

2. Kohdepersoona

 

Kenen pitäisi ehdottomasti lukea tuleva kirjasi? Määritä hänet hyvin tarkasti ja kuvittele kirjoittavasi kirja hänelle.

3. Tyyli

 

Mikä tyyli sopii aiheeseesi ja puhuttelee kohderyhmääsi parhaiten? Kuvaileva, kertova, oppikirjamainen vai suostutteleva?

4. Puhetapa

 

Millä tyylillä esität asiasi kirjassa lukijoille? Asiallisesti, humoristisesti vai jollakin muulla tavalla.

5. Näkökulma

 

Missä roolissa kerrot asiasi? Oletko etäinen tutkija, hassu guru vai viisas ystävä? Tapahtuuko kirjan kirjoittaminen minä-muodossa tai tuttavallisesti me-muodossa tai sinä-muodossa? Näissä kaikissa on etunsa.

6. Rakenne

 

Tietokirjoissakin hyödynnetään erilaisia rakennemalleja. Oppaisiin sopii kronologinen tyyli tai vaikkapa lista, muihin tietokirjoihin kolmeosainen rakennemalli tai teemoitettu rakenne.

7. Sisältö

 

Asiantuntijana sinulla on varmasti runsaasti aineistoa ja tietoa kasassa. Sisällön valinta ja jäsentäminen on se vaikea rasti. Onneksi siihen on olemassa paljon erilaisia tekniikoita ja työkaluja. Näistä opit lisää Kirjoittajakoulussa. 

Piditkö tästä jutusta?

Scroll to Top

Ethän karkaa. Haluatko sähköpostiisi maksuttomat kirjoittajien vinkit?