Paras otsikko etsinnässä

Otsikko on kirjoituksen nimi. Sen tehtävänä on kertoa tulevalle lukijalle lyhyesti, selkeästi ja kiinnostavasti, mistä on kyse. Samalla se toimii houkutuslintuna, joka nappaa lukijan huomion ja houkuttelee lukemaan koko tekstin.

Jokaisella nettiartikkelilla, blogikirjoituksella, lehtijutulla, kolumnillla, kouluaineella, esseellä ja tiedejulkaisulla on otsikko. Jos olet kirjoittanut aiemmin proosaa tai tehnyt juttuja perinteiseen mediaan, olet todennäköisesti oppinut antamaan kirjoituksillesi oivalluttavia ja upeita otsikoita ja nimiä. Esimerkiksi tällaisia:

Vihdoinkin vapaa

(Otsikon alta löytyvä juttu voisi kertoa tarinan miehestä, joka jätti pörssiyhtiönsä ryhtyäkseen luomuviljelijäksi)

Saunassa syntynyt

(Otsikon alta löytyvä juttu voisi kertoa yrityksestä, joka sai alkunsa saunan lauteilla.)

Tällaiset otsikot tuntuvat, näyttävät ja kuulostavat hyviltä paperilehden sivuilla, mutta pahoittelut. Netin tietotulvassa logiikka on toinen.

Ellei sinulla ole valmiina nettikirjoituksilllesi suurta ja uskollista lukijakuntaa, sinun on yritettävä saada lukijoita hakukoneista. Suomessa hakukoneilla tarkoitetaan käytännössä Googlea, sillä sen markkinaosuus on 98 prosenttia.

Hakukoneet vastaavat käyttäjien tekemiin hakuihin etsimällä heille netistä hakukoneen näkökulmasta parhaimmat ja osuvimmat artikkelit, oppaat ja sisällöt. Niistä ne listaavat otsikot ja lyhyen hakutuloskuvauksen. Hakutuloksia voi löytyä tuhansia, mutta lähes kaikki käyttäjät jäävät ensimmäiselle hakutulossivulle. Sinne mahtuu vain 10-13 parasta hakutulosta.

Haaste on se, että hakukoneen algoritmien mielestä tarjolla olevat parhaat ja osuvimmat sisällöt eivät ole samoja kuin sinun tai jonkun toisen Homo Sapiensin mielestä.

Juttusi otsikko on yksi konkreettisista asioista, jonka perusteella Googlen algoritmi määrittää, mistä juttu kertoo ja millaisten hakujen tekijöille sitä kannattaa näyttää. Näitä asioita on monia muitakin, mutta otsikoiden rooli hakukoneoptimoinnissa on erittäin tärkeä.

Otsikkoon tarvitaan Googlen hakusana

 

Jos haluat jutullesi lukijoita Googlesta, pääotsikon on kerrottava kohderyhmällesi selkeästi aiheestasi ja vieläpä niin, että valitsemasi Googlen hakusana tai hakutermi mainitaan otsikon alussa.

Tuon Saunassa syntynyt  -jutun otsikon perusteella Google arvelisi, että juttu kertoo saunasta. Jos sauna-sana mainittaisiin jutussa oikein monta kertaa ja artikkeli ja sivusto olisivat muuten hyvin hakukoneoptimoidut, Googlen botti näyttäisi sitä todennäköisesti sauna-hakusanaa hakeville. Ei ehkä oikea kohderyhmä yritysesittelylle vai mitä?

Jos et tarvitse tai halua lukijoita hakukoneista, sinulla on parasta olla valmiina suuri ja uskollinen lukijakunta. Tällöinkin juttusi otsikko määrittää sen, uskotaanko juttusi olevan kiinnostava ja klikataanko se auki.

Tätä on maailmalla tutkittukin. Keskimäärin kahdeksan kymmenestä juttusi netissä huomanneesta tulee lukemaan juttusi otsikon, mutta vain kaksi kymmenestä tulee avaamaan ja lukemaan jutun. Jotta voisit pärjätä näitä keskiarvoja paremmin, nettiartikkelisi otsikon on oltava kohderyhmälle mahdollisimman innostava ja koukuttava.

 

Klikkijournalismi kikkailee otsikoilla

 

Isoissa mediataloissakin tämä tiedetään. Koska mediatalojen omilla verkkomedioilla on omaa vakituista lukijakuntaa, heidän ei tarvitse välttämättä tyrkätä hakusanaa joka otsikkoon Googlea varten. Heidänkin on silti saatava jokaiselle jutulle lukijoita koska vain lukijat tuovat mainostuloja.

Niinpä nettimedioissa olevien juttujen otsikot tehdään usein sellaisiksi, että ne melkeinpä pakottavat klikkaamaan. Kärjistetty esimerkki on vuosia sitten Helsingin Sanomissa ollut tutkimusjulkistus. Painetussa lehdessä jutun otsikko oli ”Suomalaisten suuri vapaa-ajan tutkimus julkaistu”. Netissä sama uutinen kerrottiin otsikolla ”Paneminen ei kiinnosta enää ketään.”

Otsikoiden kirjoittamista sellaiseksi, että ne miltei pakottavat klikkaamaan  kutsutaankin usein klikkijournalismiksi. Klikkijournalismilla on vähän huono maine. Tämä johtuu siitä, että jotkut kirjoittajat hakevat otsikoilla klikkejä niin intohimoisesti, että he unohtavat hyvän kirjoittamisen perusperiaatteet. Yksi niistä on se, että otsikon on annettava maistiainen tulevan jutun sisällöstä. Otsikko ei voi olla irrallinen itse jutusta eikä se saa johtaa lukijoita harhaan.

 

Hyvä otsikko on lyhyt ja koukuttava

 

Hyvä nettiartikkelein tai blogikirjoituksen otsikko on lyhyt, muttei liian lyhyt. Viidestä seitsemään sanaan on hyvä yleismitta. Googlen hakutulosten otsikko saa olla korkeintaan 60 merkkiä.

Tehokkaissa nettiotsikoissa yhdistellään usein voimasanoja, tuttuja ilmauksia ja tunneperäisiä sanoja. Maailmalla puhutaan otsikoiden Emotional Marketing Valuesta, EMV:stä ja tämän mittaamiselle on oma englanninkielinen työkalukin. Voit kokeilla sitä osoitteessa https://www.aminstitute.com/headline

Yksi hyvä ja helppo keino tehdä otsikosta kiinnostavampi ja houkuttelevampi on lisätä siihen numeroita ja aikatauluja.

Vertaa vaikka näitä otsikkopareja:

Sinäkin voit saada tuuheammat hiukset.

Viisi helppoa keinoa saada tuuheammat hiukset kuukaudessa.

 

Koiran tottelevaisuuskoulutuksen perusteet

Koira tottelemaan kahdessa viikossa? Tässä kolme vinkkiä.

 

Jos lupaat otsikossa lukijalle viisi keinoa tai kolme vinkkiä, sinun täytyy toki myös antaa ne jutussasi. Listan muotoon tehdyt artikkelit ovat tähän hyvä keino.

Sinun kannattaakin miettiä otsikointia jo jutun rakennetta ja sisältöä suunnitellessasi, ei vasta kun juttu on valmis. Näin saat hyvän otsikkosi ja mahtavan juttusi sopimaan saumattomasti yhteen.

Kun kirjoitat nettiin, otsikkoa on onneksi helppo testata ja vaihtaa tarpeen tullen. Tärkeintä on, että otsikko puhuttelee ja innostaa lukijaasi ja kertoo samasta kiinnostavasta asiasta kuin itse juttusikin.

Lue myös artikkelimme Kolme keinoa, joilla saat viestisi perillle

Jos tiedät, mitä tulevat lukijasi aiheestasi ajattelevat ja mitä he siihen liittyen  pohtivat, pelkäävät tai haluaisivat, sinun on helppoa kirjoittaa sekä heitä kiinnostava juttu että sille koukuttava otsikko.

Piditkö tästä jutusta?

Lue Mahatma Gandhin elämäntarina ja opetukset

Muuta maailmaa Gandhin opein

On lokakuun toinen päivä vuonna 1869 Porbandarin pienessä kaupunkivaltiossa Länsi-Intiassa. Porbandarin vauras pääministeri Karamchand Gandhi saa vaimonsa Pulitbain kanssa neljännen lapsen, pojan, joka saa etunimekseen Mohandas.  Vauvasta kasvaa hiljainen, tottelevainen

Lue artikkeli
Apuraha kirjailijalle - apurahojen myöntäjät

Kirjailijan apurahat

Kirjailijoista aniharvat elävät kirjoilla. Surullista, mutta totta. Suurin osa ammattikirjaillijoista tarvitsee apurahoja ja lisätöitä saadakseen jokapäiväisen leipänsä. Miksi menestyneetkään kirjailijat eivät välttämättä elä kirjoilla? Suomi on maailman kartalla pikkuruinen maa,

Lue artikkeli
Scroll to Top

Ethän karkaa. Haluatko sähköpostiisi maksuttomat kirjoittajien vinkit?