Jos haluat oppia kirjoittamista, sinun on tunnettava myös hitusen kirjallisuutta.
Ei, emme ala lueskella nyt niitä klassikkoteoksia, joita jouduit todennäköisesti lukemaan koulun äidinkielen tunneilla ja pääsit ehkä sivulle 17. Emme käy myöskään läpi 1800-luvun tunnetuimpia naiskirjailijoita, vaikka ne sinua saattaisivat kiinnostaakin.
Puhutaan sen sijaan hieman kirjallisuuden ryhmistä, lajeista ja alalajeista. Niiden tunteminen voi auttaa sinua helpottamaan valintojasi kirjoittajana samalla tavalla kuin automerkkien tunteminen saattaa avittaa auton valintaa.
Kustantajat jakavat perinteisesti kirjallisuuden kolmeen pääryhmään. Nämä ovat kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus ja lasten- ja nuortenkirjallisuus.
Kaunokirjallisuus ja sen lajit
Kaunokirjallisuus on sitä, mitä meistä useimmille tulee mieleen, kun kuulemme sanan kirjallisuus. Fiktiivistä kirjoittamista. Luovaa kirjoittamista. Suorasanaista kirjoittamista. Se on jaettu jo antiikin ajoista lähtien kolmeen
lajiin tekstin rakenteen perusteella.
- Epiikka ja proosa, joka on kertovaa kirjallisuutta. Tätä on kutsuttu myös suorasanaiseksi kirjallisuudeksi.
- Lyriikka eli runous. Runous ei noudata välttämättä ollenkaan normaalin kielen lainalaisuuksia. Siinä on tärkeintä rytmi.
- Draama eli näytelmäkirjallisuus, joka tarkoittaa käytännössä käsikirjoittamista.
Jotta asia ei menisi liian helpoksi, jokaisessa näissä on omat alalajinsa.
Proosan perinteisiä alalajeja edustavat novellit, romaanit, matkakertomukset, fantasia ja scifikertomukset, satiiriset kirjoitukset, esseet, dekkarit, kauhutarinat ja muut fiktiiviset tekstit.
Runouden perinteisiä alalajeja ovat runo, loru, virsi ja laulu.
Draaman alalajeja ovat tragedia, komedia, rakkaustarina, kauhutarina, tragikomedia, melodraama ja musikaali.
Muut kirjallisuuden lajit
Nuorten- ja lastenkirjallisuuden lajit ja ala-lajit ovat samoja kuin muussa kauno- ja tietokirjallisuudessa. Lastenkirjallisuudella on lisäksi yksi vain sille ominainen alalaji, satu.
Myös tietokirjallisuuden voi jakaa erilaisiin lajeihin. Perinteisiä lajeja ja alalajeja ovat olleet tietotekstit, esseet, arvostelut, kritiikit, elämäkerrat, päiväkirjat, reportaasit, henkilökuvat, uutistekstit, artikkelit, hakuteokset, keittokirjat ja taidekirjat.
Mihin kirjallisuuden lajiin kuuluu kolumni, pakina tai blogikirjoitus? Entä mielipidekirjoitus, verkkoartikkeli tai digitaalinen opas? Vlogi tai video? Sarjakuvakirja tai mainoselokuva? Entä blogikirjoituksista koottu kirja, suosittu webinaaritallenne tai huolella käsikirjoitettu ja videoitu puhe? Esimerkiksi
Ted Talksit käsikirjoitetaan ja suunnitellaan todella huolella ja parhailla niistä on ollut kymmeniä miljoonia katsojia.
Digimaailman kirjoittajat ja julkaisijat eroavat ansaintalogiikallaan perinteisistä kustantamoista, kirjailijoista ja julkaisijoista. Lukeminen voi olla lukijalle ilmaista, koska lystin maksaa mainostaja. Digitaaliset artikkelit, oppaat, videot ja muut teokset ovat myös tämän päivän ja huomisen kirjallisuutta, Kirjoitettua sisältöä, joka kertoo tarinoita, inspiroi, naurattaa, suostuttelee, neuvoo, opastaa, vaikuttaa tai puhuttelee.
Näyttää siltä, että kirjallisuuden pääryhmät pysyvät vakioina, mutta niiden sisällä tapahtuu.
